Seksiaddiktio, tai pakonomainen seksikäyttäytyminen, on toistaiseksi vielä huonosti terveydenhuollossa tunnistettu riippuvuuden muoto. Seksiaddiktio on kuitenkin yleistymässä nopeasti, sillä esimerkiksi erilaiset digitaaliset palvelut tekevät muun muassa pornon helposti saataville. Pornon katselu koukuttaa nopeasti, sillä se laukaisee nopean dopamiinivyöryn aivoissa. Dopamiini on hyvänolon hormoni, ja hyvänolon tunteen tarve saa ihmisen hakemaan uutta dopamiinipiikkiä yhä uudelleen. Seksiriippuvuudessa dopamiinin tuomaa hyvää oloa haetaan seksin kautta.
Seksiaddiktiosta kärsivä voi oireilla monin eri tavoin. Addiktio on saattanut kehittyä hiljalleen vuosien ajan esimerkiksi jatkuvan pornon katselun myötä tai jokin traumaattinen kokemus on saattanut laukaista sen äkillisesti. Olennaista seksiaddiktiossa on kuitenkin se, että ihminen yrittää hallita pakonomaisella seksikäyttäytymisellä pahaa oloaan. Seksiä käytetään lievittämään ylivoimaisia tunteita ja helpottamaan huonoa oloa. Usein seksiaddiktiosta kärsivällä on myös muuta riippuvuuskäyttäytymistä kuten runsasta päihteiden käyttöä, peliriippuvuutta tai syömishäiriö. Seksiaddiktio, kuten muutkin riippuvuudet, vaikeuttavat ihmiset elämää, ja saattavat ajaa ihmisen epätoivoisiin tilanteisiin niin ihmissuhteissa, perhe- ja työelämässä kuin taloudellisestikin. Pahimmillaan seksiaddiktio voi suistaa ihmisen elämän täysin pois raiteiltaan ja johtaa jopa kuolemaan. Siksi seksiaddiktiosta on tärkeä puhua riippuvuutena muiden riippuvuuksien joukossa.
Seksiaddiktioon liittyy aina häpeän tunteita, ja ihmisen on usein vaikea ottaa pakonomaista seksikäyttäytymistään puheeksi ammattiauttajan kanssa. Seksiaddiktiota peitellään ja hävetään. Paljastumista pelätään, sillä usein ihminen on tehnyt asioita ja käyttäytynyt tavoilla, jonka tietää loukkaavan esimerkiksi elämänkumppaniaan tai perhettään. Seksiaddiktiosta kärsivä ihminen toimii usein vastoin omia arvojaan ja moraaliaan, eikä ymmärrä itsekään, miten voikaan niin toimia.
Seksiaddiktio on riippuvuussairaus. Kuten muutkin riippuvuudet, sen ytimessä on usein ohitetut tunne-elämän tarpeet ja kykenemättömyys käsitellä vaikeita kokemuksia menneisyydessä. Seksuaaliterapiassa seksiaddiktiota hoidetaan tunnetyöskentelyn kautta. Ihminen oppii tunnistamaan omia tunteitaan ja tarpeitaan, sekä kehittämään ja harjoittelemaan erilaisia toimintamalleja, joilla helpottaa pahaa oloaan ilman riippuvuuskäyttäytymistä. Seksiaddiktiosta on mahdollista toipua. Se vaatii sitoutumista tunteiden käsittelyyn ja uusien toimintatapojen opetteluun kokeilun ja erehdyksen kautta.
Ensimmäinen askel toipumisen tiellä on kuitenkin halu muutokseen. Seksiaddiktiosta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta seksuaaliterapiassa terapeutti on valmis kohtaamaan seksiaddiktion ja sen eri muodot. Mitä rohkeammin seksiaddiktiosta puhutaan, sitä matalammaksi kynnys hoidon aloittamiselle madaltuu.
Seksiaddiktoituneen läheinen tarvitsee myös tukea. Seksuaalisuus on intiimiä kanssakäymistä, ja seksiaddiktoituneen kumppani kokee usein kyseisen addiktion paljastumisen hyvin loukkaavana ja häpeällisenä. Kumppani pohtii, onko hän tehnyt jotain tai onko hänessä jotain vikaa, mikä saa kumppanin käyttäytymään noin. Usein kumppani kokee tulleensa petetyksi ja miettii, haluaako jatkaa suhdetta seksiaddiktoituneen kanssa enää. Näitäkin asioita voi seksuaaliterapiassa pohtia rauhassa. Asioista voi tulla keskustelemaan yksin tai yhdessä. Pääasia on, että seksiaddiktiosta puhutaan ja etsimme yhdessä keinoja tilanteen helpottamiseksi juuri nyt, juuri tässä hetkessä.
Eevamaria Halttunen
Erityistason seksuaaliterapeutti ( NACS), Sosionomi ( AMK)
Lähteet:
Paula Hall: Koukussa seksiin. Bazar books, 2019.
Paula Hall: Sex addiction, a partner’s perspective. Routledge, 2016.
Halttunen Eevamaria: Näkökulmia seksiaddiktoituneen tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Opinnäytetyö, Diakonia ammattikorkeakoulu, 2022.